Sairausbisneksen lobbarit pyrkivät Suomen markkinoille

Helsingin Sanomat ei kuntavaalien takia juurikaan julkaise ehdokkaiden mielipidekirjoituksia, vaikka kirjoitus olisi ollut vastaus aloittamaamme keskusteluun. Onneksi on blogi. 

Håkan Tenelius vastaa Ruotsin vasemmiston puheenjohtajalle Jonas Sjöstedtille (HS 23.3.) ja syyttää vasemmistopuoluetta sote-myyttien levittämisestä.

Teneliuksen kirjoitusta arvioidessa kannattaa muistaa, että hän saa palkkansa yksityisten terveysfirmojen edistämisestä. Siitä huolimatta myös hän myöntää, että Ruotsi on tehnyt virheitä julkisissa hyvinvointipalveluissa.

Tenelius perustelee kritiikkiään sillä, että Vårdanalys-viranomainen on eri mieltä Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. Jälkimmäinen on kyseenalaistanut kilpailun ja yksityisen tuotannon hyödyt.

Vårdanalys-viranomaisen viimeisimmän tutkimuksen johtopäätös kuitenkin puhuu puolestaan: “Potilaiden oikeudellinen asema on edelleen heikko”. Kommentoidessaan voittojen rajoittamista koskevaa hallituksen mietintöä Vårdanalys jakaa käsityksen siitä, että hyvinvointipalvelumarkkinoille on tunnuksenomaista on näennäismarkkinoiden ongelmat ja riskit.

Suomesta markkinoita havitteleva Tenelius kertoo muutamasta lähiöstä, joihin on avannut uusia terveysasemia. Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Ennen valinnanvapautta Botkyrkan lähiössä oli yhtä monta terveysasemaa kuin rikkaiden Östermalmilla. Nykyään jälkimmäisellä on kaksi kertaa enemmän, vaikka asukkaita on reilusti vähemmän. Kun uusi asema perustetaan Östermalmille otetaan rahat jostain toisaalta.

Tammikuussa julkaistu kuuden artikkelin ja yhdeksän raportin pohjalta tehty tieteellinen yhteenveto puhuu karua kieltään Ruotsin mallista. Se on johtanut siihen, että hyvin toimeentulevat ryhmät, joilla on vähän terveysongelmia ovat käyneet enemmän lääkärillä ja hoidon integraatio on heikentynyt paljon palveluita tarvitsevien kohdalla. Todisteiden valossa “valinnanvapaus on saattanut vahingoittaa yhdenvertaisuutta perusterveydenhuollossa ja tilannetta on tarkkailtava huolellisesti”. Ei siis haitata, vaan vahingoittaa.

Verorahoitteiset terveyspalvelut pitää kohdentaa tarpeen eikä yksilövalinnan mukaan. Tämän periaatteen mukaan myös Suomessa kannattaa edetä. Omalla rahalla jokainen voi tietysti tehdä mitä haluaa.