Pari sanaa Malmin lentokentästä

Malmin lentokenttä puhutti Helsingin kaupunginvaltuustossa keskustan sekä muutamien kokoomuslaisten ja perussuomalaisten päätettyä tehdä siitä eduskuntavaaliteema. Se ei ihmetytä, että kepu haluaa säilyttää pelto- ja suoalueen noin 10km keskustasta. Vähän sen sijaan hämmentää se, että osa persuista, joille asunnottomuus yleensä nousee tärkeäksi, ovat tässä mukana. Alueelle on kaavailtuja asuntoja 25 000 ihmiselle.

Välillä kuullaan perusteluja rakentamista vastaan, koska suomaalle rakentaminen on kallista. Argumentti ei kuitenkaan kanna erityisen hyvin kun muistetaan, että Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa täytettiin merta eikä vaan suota. Maanhinta Malmin kentän alueella on niin korkea, että sillä pystytään takamaan sekä lentotoiminnot toisaalla (esim. Hyvinkäällä) että asuntojen rakentaminen alueelle. Malmin lentokentän alueen asuntorakentaminen avaisi myös uusia mahdollisuuksia joukkoliikennesuunnitteluun isoissa osissa Helsinkiä.

Itse kirjoitin aikaisemmin Malmin lentoasemasta ja ökytoiminnasta. Sanavalinta oli virhe, koska onhan kentällä paljon muutakin toimintaa kuin huvikseen pörräilyä ja laskuvarjohyppyä. Silti kymmenet tuhannet asunnot ovat mielestäni tärkeämpiä kuin mahdollisuus harrastaa näitä lajeja niin lähellä Helsingin keskustaa. Kaikille tärkeille toiminnoille pitää tietysti löytää korvaavat toiminnot.

Kun taas puhutaan kulttuurihistoriasta, on syytä muistaa, että alun perin alueella (1906) toimi maayhtiö, jonka tarkoituksena oli perustaa työläisten puutarhakaupunki. Rahapulan vuoksi alue myytiin 1934 lentokentäksi. En ymmärrä miksi alkuperäinen käyttötarkoitus ja puutarhakaupunkikulttuuri olisi vähemmän tärkeää kuin lentoasemakulttuuri. Lentoaseman kulttuurihistoriallista arvoa puolustetaan sillä, että kerran menetettyä ei saa takaisin. Nyt voi nimenomaan käydä toisinpäin.

Kerran lakkautettu puutarhakaupunki voidaan palauttaa ja kaupunki voi samalla tienata merkittävästi rahaa.