Helsinki ei sijoita hyvinvointiin

Euro_coins_and_banknotesVuosikymmenien ajan oikeisto on rakentanut keinotekoisia talouspakkoja ajaakseen läpi heikennyksiä kaupunkilaisten arkeen. Tällaisia ovat myös Helsinkiin sovitut investointikatto tai tuottavuustavoite. Näihin viitaten kaupunki varaa käyttöönsä vähemmän rahaa kuin mitä sen kasvu ja inflaatio edellyttävät. Kaikki muut puheet ovat fiktiota.

Olen puhunut palveluiden alibudjetoinnista useasti valtuustokauden aikana. Valitettavasti arvioni ovat osuneet oikein. Palveluihin ei varata riittävästi rahaa ja ne kärsivät

Leikkaukset varmistavat Helsingin ja Suomen pysymisen taantumassa. Palveluihin on varattava rahaa tarpeiden mukaan. Viihtyisät koulut, ruuhkattomat päiväkodit, aukinaiset kirjastot ja nuorisotalot, toimivat kulttuuripalvelut sekä terveysasemat, joihin pääsee kun on tarve, maksavat itsensä takaisin ihmisten terveytenä ja hyvinvointina ja parantavat helsinkiläisten elämää. Tarpeellisia itsensä takaisin maksavia investointeja ei myöskään pidä lykätä keinotekoisen investointikaton takia.

Ei ole hyvää taloudenpitoa tehdä talousarviota, josta kaikki tietävät ettei se pidä. Ainoa tavoite alibudjetoinnille, onkin jatkuvan leikkaustarpeen luominen. On myös huonoa henkilöstöpolitiikkaa pakottaa henkilökunta tarjoamaan heikompaa palvelua kuin mahdollista säästöjen takia.

Menojen budjetoiminen lähtökohtaisesti alakanttiin aiheuttaa kaupunkilaisille epävarmuutta palvelujen saatavuudesta sekä lisäpaineita ja eettisiä ongelmia henkilökunnalle, joka joutuu miettimään budjettia eikä asukkaiden hyvinvointia.

Sairauksien ja sosiaalisten ongelmien huono hoitaminen ei pitkässä juoksussa ole edullisempaa kuin niiden asiallinen hoitaminen. Viimeisen parin vuoden budjeteissa esimerkiksi pelkästään sosiaali- ja terveystoimen menot on alibudjetoitu 50 miljoonan euron suuruusluokassa.

Budjettiesitys sisältää Helsingin hallitusohjelmaan, eli strategian tehtävän puolivälitarkastelun. Se on hyvä asia. Tässä vaiheessa on minusta kuitenkin aiheellista kysyä, mitä hyötyä arvioinnista on, jos emme varaa rahaa epäkohtien korjaamiseksi? Tai syvennämme epäkohtia ennen sitä.

Tuottavuustavoite ei keskity tuottavuuden parantamiseen vaan 1% leikkaamiseen joka vuosi. Tavoite on arvioitava välittömästi uudestaan. Helsinki on varakas kunta, jossa on varaa hoitaa asiat hyvin kiihdyttämättä lamaa leikkauksilla.

Kuntaliitto arvioi viime viikolla konsulttifirman arvioiden perusteella kuntien veronkorotustarpeita. Helsingin kohdalla veronkorotuspaine on 0,6 prosenttiyksikköä.

Tahallinen liian pienen talousarvion tekeminen on helsinkiläisten harhaanjohtamista, eikä sitä pidä hyväksyä. Alibudjetoinnista on päästävä eroon sekä tulevissa strategioissa, suunnitelmissa että budjettineuvotteluissa.

Tästä syystä esitän, että:

Jotta terveys- ja hyvinvointierot Helsingissä pienenevät lisätään sosiaali- terveystoimen määrärahoja 34 miljoonaa euroa, lautakunnan myöhemmin osoittamalla tavalla.

Kunnallisveroa nostetaan maltillisesti 0,25 prosentiyksiköllä.

Lautakunnan on syytä huomioida ainakin seuraavat asiat:

– vanhusten kotihoidon riittävät resurssit on huomioitava.

– neuvoloiden henkilöstön mitoitussuositukset on täytettävä, jotta tarkastukset saadaan hoidettua kunnolla.

– lastensuojelun resurssit on turvattava.

– ylimääräiset säästövelvoitteet tukipalveluihin on arvioitava tapauskohtaisesti, jotta ei esimerkiksi Palmia-päätökseen sisältyvien ruokapalveluiden kilpailutuksia hoideta kaupunkilaisten edun vastaisesti.

– palkkaharmonisointi sosiaali- ja terveysvirastossa