Yritykset yhteisöä haastamaan

Kokoomuksen ja keskuskauppakamarin ajama palvelualoite johtaa herkästi lisääntyvään byrokratiaan ja palkkadumppaukseen. Mutta mistä siinä onkaan tarkemmin kysymys?

– Taustalla tässä on Ruotsista tuttu haasteoikeus. Tämä vähemmän myyvä termi kuvastaa paremmin mistä on kysymys, eli kylmästä ja laskelmoivasta yksityistämisestä, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton (JHL) toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kertoo.

Kunnissa lähtökohdaksi otetut säästötoimet asettavat isoja haasteita palveluiden järjestämiselle. Tehostamisvaatimusten takia nähdään jatkuvasti uusia tapoja siirtää verovarallisuutta yksityisten toimijoiden käsiin. Jo käytössä olevan palvelusetelin rinnalle ajetaan nyt ”palvelualoitetta”, jossa tietyn palvelun kilpailuttamismenettely voitaisiin aloittaa yrityksen haasteen perusteella, eikä kaupungin tarpeista käsin.

Palveluseteli on tarkoitettu palveluasumisen hoivan kustannuksiin, mutta se on hyvin poissulkeva. ”Sellaisella pieni- ja keskituloisella, jolla ei ole myytävää varallisuutta tai hyvätuloisia ja anteliaita lähimmäisiä, ei ole asiaa palveluseteliasumiseen,” sosiaalilautakunnan jäsen Jouko Kajanoja kirjoittaa blogissaan. Samalla hän heittää pohtii palaammeko ulkoistettujen palveluiden myötä takaisin luokkayhteiskuntaan?

Helsingin kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille 2012-2014 mainitaan mahdollisuus kokeilla palvelualoite-käytäntöä kaupunginhallituksen myöhemmin määrittämällä tavalla. Helsinki on kuntapolitiikan suunnannäyttäjä Suomessa, joten täällä tehtävillä päätöksillä on seurauksia myös valtakunnallisesti. Siksi Asara-Laaksonen pitää tärkeänä pysäyttää palvelualoite Helsingissä ja merkittävänä, että siitä ei ole kirjauksia Kataisen hallitusohjelmassa. Palvelualoite herättää myös kysymyksiä julkisrahoitteisten palveluiden laadun heikentymisestä sekä kuntatyöntekijöiden työ- ja palkkaehdoista.

– Julkisten palveluiden tuloksellisuus ja sen arvioiminen ovat tärkeitä asioita, mutta niitä ei voi mitata vain rahassa. Mukaan pitää ottaa myös palveluiden saavutettavuus ja henkilöstön sekä kuntalaisten näkökulmat, Asara-Laaksonen listaa.

– Lisäksi vastuukysymykset hämärtyvät jos osa palveluketjusta annetaan yksityisen toimijan hoidettavaksi. Kaupungilla on oltava itseluottamusta tuottaa omat palvelunsa

Ruotsissa haastemalli on ollut käytössä vuosia, eikä siitä ole vieläkään tehty perusteellisia selvityksiä sen kustannuksista. On kuitenkin huomattu, että kilpailutus on johtanut ongelmiin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä opetuksen laadun suhteen. Ongelmia on myös kilpailutuksen ehdoissa, läpinäkyvyydessä, veroparatiisien käytössä ja palveluiden hinnoissa, jotka usein nousevat kilpailutuksen jälkeen.

Silti läpinäkyvyys on yksi perustelu, jolla palvelualoitteen kannattajat perustelevat sen käyttöä. Helsingissä läpinäkyvyys on yritysten kohdalla haaste jo nyt. Esimerkiksi kaupungille palveluita myyvän Terveystalon kohdalla veroparatiisien käyttöä ei ole pystytty ehkäisemään vaikka asiaa on pyöritetty valtuustossa jo vuoden 2011 helmikuusta. Kyseessä on myös laajempi kansanvallan ongelma.

– Päätöksentekomahdollisuuksien hukkuminen kilpailutusbyrokratiaan vähentää kuntademokratiaa, Asara-Laaksonen toteaa.

Hänen mielestään kuntavaalien yhteydessä olisikin tärkeää miettiä palveluiden yksityistämistä kokonaisvaltaisesti. Kuntien eläkevakuutuksen tekemän selvityksen mukaan neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen kustannussyistä tai heikon laadun johdosta.

Teksti on kirjoitettu Vasen-lehteen.