Arvo vai intressipuolue?
Resurssien säästämisestä puhutaan myös Vanhalla ylioppilastalolla tänään järjestettävässä Kasvu murroksessa -konferenssissa. Seminaari on osa laajempaa hanketta, jonka päätavoitteena on tuoda Suomeen muualla Euroopassa vilkkaana käytävää keskustelua ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisista talousmalleista ja BKT:lle vaihtoehtoisista hyvinvoinnin mittaamistavoista. Keskustelu on ilmastokriisin lisäksi noussut pinnalle myös globaalin talouskriisin ja sen haasteiden johdosta.
Samaa tematiikkaa, arjen leppoistamista koko yhteiskunnan tasolla, sivutaan myös Inton 12.10. julkaistavassa pamfletissa Radikaaleinta on arki, jota olen ollut kirjoittamassa. Nyt takaisin seminaarin pariin, tarkempaa analyysia Victorista ja seminaarin muista puhujista seurannee tervehdyttyäni.
FST5:s Spotlight-program rapporterade 8.9.2010 om ett kosovoalbanskt par som sökt asyl i Finland på grund av att de inte är trygga i sitt hemland Kosovo. Mannen är katolik och kvinnan muslim. Kvinnans familjemedlemmar har tidigare misshandlat henne på grund av blandäktenskapet. Familjemedlemmarna har t.o.m. hotat döda paret.
Efter två års väntan i Finland beslöt Migrationsverket att utvisa paret, trots att de inte har någon landsrapport om Kosovo. I skrivande stund lever paret rädda och gömda någonstans i Kosovo.
Utlänningslagens paragraf 87 säger att en person ska ”beviljas asyl, om han eller hon vistas utanför sitt hemland till följd av att han eller hon känner välgrundad fruktan för förföljelse på grund av sin religion”.
Enligt Sveriges migrationsverk finns det i Kosovo en allmänt utbredd misstänksamhet mot hur polisen behandlar representanter för olika etniska och religiösa grupper. I Finland anser Migrationsverket helt enkelt att Kosovo är ett tryggt land.
Det är dags att sätta punkt får Migrationsverkets godtyckliga praxis där beslut fattas på illa underbyggda fakta. Finland bör respektera asylsökandes dokumenterade berättelser, vörda för deras liv och hälsa samt bära ansvar för flyktingar från dokumenterat otrygga områden.
Vaalityötä tekevät myös Perussuomalaiset, jotka haluavat 15 kansanedustajaa, sisäministerin ja puolustusministerin tai kauppa- ja teollisuusministerin salkut. He vaikuttavat valitettavasti realisteilta. Miten sitten suhtautua Vasemmiston laskevaan gallupkannatukseen? Emme ole vielä avanneet vaalikeskustelua ja kertoneet, miltä haluamme Suomen näyttävän vaalien jälkeen. Tai mistä asioista me haluamme päättää vaalien jälkeen. Tähän on saatava pikainen muutos, jotta emme jää auttamattomasti jälkeen. Meidän on myös kerrottava millä ehdoilla haluamme hallitusvastuuta. Yrittäjyysohjelmamme linkittäminen laajemmin työelämän muutokseen olisi hyvä alku.
Kukaan ei ole esittänyt mitään konkreettisia avauksia punaisen ja vihreän yhteistyön suhteen. Sovittelemattomia ristiriitoja Vasemmiston ja demareiden välillä ovat toistaiseksi mm. näkemykset perustulosta ja siirtolaisuudesta. Vihreiden kohdalla linjaukset perusturvan tasosta sekä veroprogressio aiheuttavat päänvaivaa. Demareiden surkean jaman ja vihreiden vaaleihin asti kestävän hallitustyöskentelyn takia Vasemmistolla olisi nyt kuitenkin tilaa tehdä uusia rohkeita avauksia.
Ainoastaan olemalla aktiivinen, aloitteellinen ja taisteleva puolue voimme haastaa nykyistä valtatasapainoa. Uusia avauksia voisivat olla osuuskuntatoiminnan vahvistaminen, koulutuksen poliittisen luonteen korostaminen, holhouksen ja kontrollin vähentäminen sekä ennen kaikkea uusi, myös prekariaattia kokoava työväenliike.
Vaalien teemoina tulee olemaan mm. maahanmuutto, sosiaaliturvan tulevaisuus ja kauaskantoinen energiapolitiikka. Näistä meillä pitää olla edistykselliset 2000-luvun kannat, jotka turvaavat työntekijöiden neuvotteluvoiman, hyvinvoinnin ja ilmaston. Todistaaksemme olevamme tällä hetkellä ainoa oikea työväenpuolue meidän on otettava vahva kanta EK:n palkka-ankkuria vastaan ja kampanjoitava ”minimipalkankorotuslinjan” luomiseksi ammattiyhdistysliikkeen parissa. Arvopuhetta on kuultu joka suunnalta jo tarpeeksi, meidän on korostettava materiaalista etua.
Koska olemme ylpeitä vasemmistolaisuudestamme, meidän on kannettava sitä lippua, jonka demarit ovat hylänneet. Siinä on Vasemmiston mahdollisuus. Vasemmiston on uskottava uusiin työläisiin, jotka haluavat parempaa ja, että on olemassa uusi mahdollinen vihreä työllistävä teollisuus. On katsottava eteenpäin.